perjantai 2. tammikuuta 2015

Vihdoinkin Road 66

Matkaan, maa jo poltteleekin jalkojen alla



Torstaina 1.1.2015 olo alkoi olla itsellänikin uivelo olo. Vilutti ja ei huvittanut tehdä mitään. Piti mennä katsomaan modernin taiteen museo, sen sijaan käveltiinkiin tuulessa ja tuiskussa ostamaan Tom Tom navigaattori joka olikin täällä suht edullinen. 


Ostin Buy Best- kaupasta myös Hot Spotin - prepaid internet liittymän. Se on samanlaine ulkoinen modeemi kuin meillä kotona on ja maksoi noin 80 dollaria. siihe saa sitten ostettua internet aikaa. 


Suhtauduin siihen varauksella ja miettittiin et tulikohan tehtyä virhe ostos. Isäntä vaan lohdutti mua että että eihän me muutenkaan mitään järkeviä olla että älä sure









Tässä aamufiilis Chicagossa viimeisenä aamuna. Koko yö meni valvoessa, nyt oli mun vuoro sairastua. Yskä, nuha ja joka paikka kipeänä. 

Aamulla Tylenolia ja Buranaa naamariin ja sain pakattua ja huolehtua kotosuomen pankki asiat Pekan kanssa. Kyllä Facetime on sitten ihana keksintö. Ollaan voitu ilmaiseksi surutta soitella kotiin, Roosalle ja lapsenlapsille.


 Harmi kun enempää tuttavilla ei ole IPhonea. Sitten checkout ja ulos kadulle taxin metsästykseen, mikä onkin mahdottoman helppoa ja melko edullista täällä. 





Tälläisen SUVin sitten vuokrasimme, Dodge Journey.  Katsoin Eeborsin kautta etukäteen Suomessa jo vuokra-autot. Se oli hyvä paikka , koska siellä pystyi vertaamaan autojen/vakuutusten hintoja ja lisämaksuja. 


Päädyimme Nationaliin. Palvelu oli sujuvaa ja ystävällistä.No, autossa ainakin tilaa riittää, ensi vuoden malli ja ajettu alle 8000 km eli melko uuden karhea peli. 


Kiihtyikin paremmin kuin isäntä mikä on jo melkoinen ihme. Ajelimme ulos vuokrapaikasta ja menimme ensimmäisen Mac Donaldsin pihaan parkkiin ja syömään.

Aamulla ei ruoka maistunut joten puolen päivän aikaan ruoka maistui jo.Kyllä jännitti miten osataan St Louisiin johtavalle tielle.

Oli valtavan iso paikka ja meillä kävikin tuuri. Satuimme maailman ensimmäiseen Mac Donaldsiin. siellä oli paljon historiallista rekvisiittaa -50 luvulta saakka. 


Huvitti kun katseli niitä &0 luvun mäkkikamppeita. Meillehän kylille tuli Mac Donalds vasta 1990 luvulla








Sielläpä kuvien seassa oli Suomenkin pikkuruinen Mäkki




Laitoimme Mäkin pihassa navigaattorin päälle, St Louisin keskustan osoitteen ja lähdimme matkaan. Tom tom neuvoi hyvin ulos Chicagosta tielle 55 St Louisiin päin 90/94 teitten kautta, liikenne on kaupungin sisällä letkeää ja hyvin soljuvaa, mutta kun päästä rampeille kaupungin ohitusteille meno kiihtyy ja vauhti on luja. 


On todellakin totta että täällä tienviittoja pitää seurata muuten vilahdat ohi ja kun kaistojakin on 6-8 ja ne vaihtuu koko ajan...ei paljon apukuski jouda kutomaan.


Täällä pitää uskaltaa
ajaa melkoisen lujaa ja olla rohkea, siksi Eki ajaakin nyt aluksi






Pysähdyimme Jolietin tienoille hakemaan mulle juotavaa ja vähän matkanaposteltavaa ja samalla osuimme kivasti Itse museotielle, Route 66. Jippii ja jihhuu, tästä sitä on haaveiltu.



 Tässä vieressä paikallinen koulubussi. Todellisuus näistäkin on ihan toinen kuin elokuvissa. Tämä bussi kolisi ja savusi eikä sisätiloissa ollut mitään lämmitystä, lapset olivat ihan viluissaan. Kolhoja esityksiä olivat.





 Isäntä oli NIIIIIN onnellinen. Vieressä kulki hyvä 55 moottoritie ja me vaan köröteltiin huonokuntoista 66 eteenpäin. 


Pääsimme menemään sitä muutamia kymmeniä kilometrejä ennenkuin päättyi ja yhtyi taas 55 motariin. Aakeat laakeat ovat alkaneet, täällä ne maajussit tuottavat kaiken vehnän ja maissin jota jenkit sitten vetää kaksin käsin.


Meillä on mukana yksi hapankorppu paketti, saas nähdä milloin tulee niin koti-ikävä et on pakko ottaa siitä




Päätimme ohittaa St Lousin, se oli valtava kaupunki ja molemmat olemmet nyt saaneet vähän aikaa tarpeeksi isoista citeistä. Ajelmimme 44 pitkin Springfieldiä päin ja jäimme Six Flags hotelliin Eurekaan .


 Täällä oli Bluegrass pippalot samaan aikaan. vanhoja hippejä pitkin nurkkia kitaroitten ja viulujen kanssa. Olisi ollut kiva mennä kuuntelemaan mutta kunto ja kuume ei antanut periksi. 


Isäntä osti viini puollon ja kuten kuvasta näkyy, paperipussissa ne myydään. Täällä laki menee niin että saat olla kaupassa tai ravintolassa töissä ja ottaa alkoholitilauksen vastaan mutta et voi tuoda sitä pöytään tai antaa kassalla käteen. Siihen tulee tilalle siihen hetkeen täysi-ikäinen tyyppi ja kassa/tarjoilja saa sitten rauhassa jatkaa rahastusta.





Ensimmäinen kerta meillä huono tuuri hotellihuoneen kanssa. Huone oli jääkylmä, laitettiin lämmöt kunnolla päälle ja käytiin iltapalalla eksyilemässä valtaisan laajan hotellialueen sisällä. Huone oli ihan jäätävä kun tultiin takaisin, soitettiin respaan ja hän sanoi lisäävänsä tietokoneella lämpöä lisää???

Tilanne ei siitä parantunut ja huoneeseen tilattiin kiinteistönhuolta mies, joka aikansa rukkasi lämmitintä ja totesi sen olevan rikki. Saimme uuden huoneen ja lämmitin oli ihan ok. 


MUTTA lattiat täynnä pieniä kiviä, pöytien pinnat jossain sokerilillussa ja vessa lattia ihan tahmea samasta aineesta. Siivooja oli siis vain vaihtanut lakanat. Eikun kun soittamaan taas respaan. 


Emme enää halunneet vaihtaa väsyneinä huonetta joten meille tuli sellainen kyllästyneen näköinen likka joka kuivalla rätillä suti pöytiä ja muodon vuoksi imuroi keskeltä huonett . Höh ja vielä kerran höh. Meille tarjottiin kuitenkin 15 % alennusta tälläisistä mokista. 


Asia oli okja halusimme päästä jo nukkuman, mutta onpa huono tai ihan kouluttamaton siivoja neiti. Huh huh. Mainiten asiasta vielä lähtiessä. En ole itse mitenkään nokon nuuka mutta kyllä hotellihuoneen pitäisi olla perussiisti.

Noo, Buranaa nassuun ja nukkumaan. 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti