maanantai 24. marraskuuta 2014

Iltatähtijjä ja uamuntähtijä näkkyy

Se on joka immeiselä ne omat tähtesä. 

Miulle ne on nuo miun lapset ja lapsenlapset. Viis lasta ja nelejä niihen poikasta. Iha tähtii kaikki omala tavallaan, kaik miun sydämmee tallennettu.
Perjantaana haettiin Volokalla miun nuorimmainen laps Ruusune, se o meijän iltatähtönen. Ja sit tul yks miun aamutähtönenkin,  lapsenlapsi kiharatukkainen Teini-Kaksonen.

Pötyä pöytään sano Urjalan emäntä

Avot, hyöhä on nii valistuneit ja aikkaa seuraavvii neitoloita jotta aina hyö "laihuuttaat" ja hiilareit tutkiivat, ainakkii siinä Hespurkerista tuas poistullessast.
Noo, onneks hyö tietäät et tiälä metässä tarvittaa kunno ruokoo jotta tiellä pyssyyt. Mie laitoin lasaknee ja isäntä muussii ja lihapullii. Mie ostaa hujjautin myös kaakenlaista herkkua ja juottavvaa ja siinäpä nuo syyä nassauttivat kaik evväät suihisa eiväkkä onneks muistanneet ollenkaa et niisä ois ollunna niitä pahoja hiilareita. Evvääks asti kelepasi kouluviikolle. Se o hyvä se, ei ny iha mahottomuuksii sua mennä.
Elämähän on kuitennii tehty jotta meilä olisi ilo, sanotaan Isossakin Kirjasa.


Jaksaa, jaksaa

Myöhä sitten näitten naistealakuje kanssa työntäyvyttiin tietyst soppailemmaan tuonne kulumille Tokmannii, sielä niitä joulvalotähtijä tutkittii mut eihä meille kelvana mokomat hapristukset.
Tiä Ruusunen sai ajjoo Volokalla pimmeessä lumsatteesa ja liukkaala, kyl hänt pelottiiki aluks. Vuan kyllä se siitä sitte suttautu. Sellasta se tiä mualla on ja peurojakkii sua koko aja vahata ette ne hyökkee piälle.
Iltasella mie vein tytöt tutustummaa paikallissee kuntourheilukeskuksee. Juu, sehän o tuo hauttaustoimiston ja suaramyynni kellartila. Ei oo suihkuu ja vessakkii löytyy kun kovasti ehtii yläkerrasta. Ei ou iha hianommast piäst mut asiajansa ajjoo. Myö oltiinki Ruususe kansa ihan Kissi Vähähiilareita ja vua piiskattii Teini-Kaksosta jumppoomaan. Jaksaa, jaksaa, kyykkyy, kyykkyy ja Ruusune säet jotta No Pain , No Gain. Et semmossii punttisal hirmuja myö ollaa.
Teini-Kaksonen ot aluks vähä lunkisti mutta kylä silä posket lopuks punotti nii somasti.
Isäntä olt kotona lämmittänt saanan ja sehän tul tälleesti hyvä päevä näinkkii.


Isännän touhuu

Ukko huus lauavantai ehtoona että tulukeeha kahtommaa, mie oun tehenä iha ite oman kynttilä. Jottain purkkii ja tököttii se ol värkännä ja törkännä liepuska sen tekemääsä metallisee jättilyhtyy. Noo, olikoha ainetta vähä liikkoo, ku metrin roihut löi lyhystä ulos ja mie luulin et se kohta räjähtääpi.Ei riitä tälle ukolle tavalliset lyhyt eikä jätkänkynttilät ei.
Mie jo vähä ihmettelinnii, et mitte se ukkoraiska tua touhuvvaa kaik ehtoot tallisansa. Sehä ol kytkenä sinne antenni ja laettanu telekan. Siel o nahkatuollii, reteoo, jiäkuappia, salakuappija, on puntteja, penkkii ja polkupyörree. Ee oo ihime että ukko sielä viihtyy. Nyt se laitto mulle dvd laitteennii ja sano jotta siehä voet lökkänä tulla tänne miun kanssa jumppoomaa. Mie kahtelen ja sie jumppoot. Höh.
Tännää mie aijonnii kokkeilla tsumpoo ja polokee pyöree. Ai nii ja sitte mie lähe tohon IteaParkkii, jos hyö myisivät paremppii tähtilöitä siälä.Mie kahon samalla jos löytyis Ameriikkaan sopiva laukkuukkii samala.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti