Chigago, maineensa mukainen tuulitunneli eli Windy City

Ison kaupungin tunnelmaa ja leveitä katuja

Taas voi sanoa, että isoompa cityyn tultiin. Liikenne kuitenkin näyttää täällä letkeämmältä ja sellaiselta että vois vaikka uskaltaa ajaakin. New York oli aikas kaaosmainen paikka. Ja poliiseja nurkat täysi.

Meille sattui hyvä tuuri hotellin suhteen. Ei ollut Nykissäkään valittamista , mutta nyt on kyllä hinta-laatu suhde kohillaan. 

Täällä ei saa huonetta alle sadalla taalalla. Varasin Ebookersin kautta hotellihuoneen HomeWood Suites Hiltonista, yksi yö maksaa sitten 114 dollaria( Edellisissä maksoi noin 120 d/yö). 

Mutta täällä meillä on noin 40 neliön huoneisto, olohuone, makuuhuone, iso kylppäri, keittiö kaikilla varusteilla, 2 tv, ilmainen internet. Eikä siinä vielä kaikki, huone hiljainen 15 kerros, ihan kauppakatujen ja ravintoloitten keskellä. 

Hintaan kuuluu kunnon tuhti aamupala, päivällinen, kuntosali ja uima-allas ja tietty kaikki atk-palvelut toimistossa erikseen. Wau.

Täällä on paljon valoilla koristeltuja puita kuten Järvenpäässäkin, mutta ne hehkuvat ei väreissä, ovat kuin taideteoksia. 

Nauratti tuon alla näkyvän Michigan Avenuen koristelu. Puut kiedottu valonauhoihin, alustat täynnä palloja ja joka paikassa koivu puupölkkyjä. Suomessa ne olis jo varastettu ja poltettu aikapäiviä sitten.

Chicago sijaitsee Illinoisissa Michigan-järven rannalla ja järvihän onkin sitten yli 700 km pitkä, et voi vain kuvitella miten valtava se on ja sieltä tuulee koko ajan. 

Asumme itäisessä osassa , turisti alueella joka on turvallista ja vartioitua seutua. Taksit kovasti varoittelevat lähtemästä laitakaupungille iltaiseen aikaan ja eihän me mennäkään.

Täällä on nyt joulun jälkeiset alennusmyynnit menossa ja se näkyy katukuvassa, porukkaa riittää kassien kanssa . Ihan käsittämättömiä nää myymälät, tätä rihkaman ja merkkitavaran määrää, huh huh.

Tässä alla näkymää meidän takapihalta.

Olemme viettäneet täällä melkoisen hiljaiseloa koska Eki tuli melkolailla tänne saavuttaessa kipeäksi. On flunssainen ja uivelo. Hieman on kierrelty keskustaa.

Minä kävin maanantaina ostoskaduilla yksikseni haahuilemassa ja etsi ukolle pitkät alushousut ja siinäpä olikin kova työ. Lopulta löysin niitä Macy`s tavaratalon ylimmästä kerroksesta erikseen myyjältä pyytämällä.

Lompsin tiistaina itsekseni Chicagon tiedemuseossa. Se oli kuin Suomen Heureka ja Lontoon Tiedemuseo olis muussattu yhteen, kuorrutettu sokerilla ja tarjottu sitten nuijille ja tosi nuijille. 

Ihan pöhkö ja ihmisen älyä aliarvioiva paikka. Heureka pesee sen mennen tullen. Siellä oli eri maiden joulukuusi näyttely ja minä olisin valinnut tämän kuusen jossa roikkui vohveleita. Se tuoksuikin hyvälle sokerille.

Tiede osaston YOU eli Sinä osastolla oli ihmisen anatomiaa ja psyykettä käsitteleviä aiheita. Tässäpä luut ja lihakset ja verisuonisto..yäk
 

 Olen kutonut nyt neljä kerää sukkia ja langat alkoivat loppua. Sain Ekiä sen verran ulos että käveltiin muutaman korttelin päähän ostamaan lankoja. Ostin koko kassillisen ja pulitin pitkät pennit niistä. 

Nyt Ekikin ymmärsi miksi ostan lankoja aina tavaratalojen alennusmmynneistä.

Ostettiin Ekille paksu pipo, sen ohut musta ei täällä tuulessa ja pakkasessa riittänyt enää mihkään edes hupun kanssa. Haikaili vähän tälläistä vilttihattua, mutta järki voitti

Sammankkopaari, sammakkopaari. Ei käyty kuitenkaan sisällä kun oltiin juuri käyty lähipaarissa syömässä kunnolla. Ollaan nyt jo opittu tilaamaan kaikki ruoat puoliksi, hyvin riittää.

Tässä Ekille vähän muistoksi aitamallia sitten Röllilään allas alueelle jahka se joskus sitten tehdään.

Nyt söin sitten Ameriikan ensimmäisen jälkiruoankin. Se oli vanhanajan leipävanukas. Voi kehveli, että olipa sitten hyvää ja kotoisen makuista. 

Nyt on Uusi Vuosi mutta me ollaan hotellilla vaan koko ilta. Eki on koko ajan kipeämpi eikä jaksa lähteä katsomaan ilotulitustakaan. 

Harmi juttu, mutta eihän sille mitään voi. Mikäs tässä, lämpimässä huoneistossa korkealla yläilmoissa. Netflix juuri ladattu ja sen käyttöä opetellaan...jihuu

Viimeiset päivät Isossa Omenassa

Toinen joulupäivä-silkkaa kävelyä kaikki tyynni

Nyt ei enää juuri huvittanut keskustan hulina ja jatkuva metroissa ramppaaminen. Molempien polvet ei tykkää yhtään tästä sanoinkuvaamattomasta porrasmäärästä.. Käveltiin hyvin kylmässä mutta onneksi tuulettomassa säässä Hudson-joen rannalla...voin kait sannoo et silleen romanttisesti käsi kädessä. 

Nyt tuli ensimmäisen kerran sellainen Manhattan fiilis kunnolla. Joenrannalla oli rauhaisaa( no New York rauhaisaa), upeat kaupungin silhuetit ja lämmintä kaakaota. Kiva , laitettu paikka tämä Manhattanin eteläkärjen Battery Park alue, lähellä 9/11 Memorial aluetta.

Sain isännän houkuteltua samalla ulos syömään ja löydettiin kiva ja edullinen(mikä on harvinaista täällä) ravintola. Siis intialainen, se kun on niin minun makuuni.

Ruoka oli ok mutta eipä voita Porvoon Himchulia tai stadin/Tampesterin peruspaikkoja , ei sitten mitenkään. Ruokaa ei saanut tulisena, vain mietona. Voi mokoma. Makeen näköinen paikka muuten. Rouheeta betonia muokattu ja maalattu ja laitettu siihen intialaista vaaleanpunaista koristelua sekaan.

Päivänokosien jälkeen lähdettiinkiin sitten metrolla 14 kadulle STOMP- näytökseen. Siinä muuten näytös jota voi suositella ihan jokaiselle, jopa sokealle Reetallekkin. Siinä 8 kaveria rummuttaa ihan kaikella mahdollisella tavalla lattia, seinää pesusoikkoa, sanomalehteä, harjaa , keppiä ja kattilaa niin upeesti ja huumorilla että hyvä mieli pötkähti päälle kuin lämmin peitto. 

Saatiin nauraa oikein kunnolla ja esinntyjät ottivat yleisön upeasti mukaan.

Suosittelen

Tässä onkin jo perjantai 27.12. 

Aurinkoinen, napakan kirpeä ilma, mutta onneksi plussan puolella. Päätettiin lähteä käväisemään vielä Brooklynissä. 

Mentiin sinne Punaisella 2 metrolla joka menee joen ali. Brooklynin rakennuskanta on tosiaan matalempaa kuin Manhattanin puolella. Kierreltiin ympäriinsä mutta eihän me mitään erityisiä nähtävyyksiä etsittykään. Ihan vaan katseltiin kulmille. 

Välimatkatkat oli taas mahdottoman pitkiä ja isännällä kun tunnetusti on käytöstavat kuin pikkupojilla ikkään niin Restroomin eli vessan tarvehan se oli taas huutava. No sitä lämmintä huilauspaikkaa ja hotelli helpotusta sitä sitten saikin etsiä.

 Voi , että ei oo ikinä näyttänyt Starbuckin kahvilan logo näyttänyt niin ihanalta kuin nyt. Kuuma kaako ja italialainen biscotti-mantelikeksi ja isännälle wc ja iso kahvi. 

 Mitäpä sitä ihminen tähän hetkeen osais enempää toivoakaan

Päätettiin sitten kävellä takaisin Brooklynin siltaa pitkin. Luulin et se olisi jotenkin vähän romanttinen. Ihanat maisemat, rakkauslukkoja riippumassa ja silleen.

Ja kukkua kanssa. Hirvee , rämisevä, tärisevä teräsrakennelma, junat/autot ajoivat siinä kahdessa tasossa ja kävellessä meteli ja kävelysillan rumpsutus oli korvia huumaavan kovaa. 

Silta alue oli lähes 3 km pitkä liittyminen, itse silta noin 1800 metriä, korkealla oltiin.

Tässä isäntä oikeen reippaana mutta polvet huusi jo Hoosiannaa.

Alapuolen kuvassa keskittynyt ilme johtuu siitä, että isäntä halusi minun menevän reunalle kuvattavaksi joen ylle . Ja mä olin kauhusta kankea ja keskityin katselemaan ylätolppia vaan koko ajan. Ikävää tää korkeanpaikan kammo. Se vie nautinnon upeistakin maisemista jos on vaan ohut verkko välissä. Muuten koko siltamatkan ajan roikuin keskitolpissa kun pelotti niin vietävästi

Matkalla Brooklynin sillalta kotoa päin käveltiin sokkeloisen Chinatownin läpi. Vähän eksyttiinkin kun tuli jo pimeä, löysin kyllä kakkukaupan. Isännällä taas pikkupoika vaiva ja pakkohan oli sit ostaa jotain et pääsi vessaan. Kyllä sitten harmitti vietävästi kun piti ostaa kakunpala..enhän mä muuten.

 Nää korkeat tornit helpotti suunnitamista kummasti ja sainhan lopulta isännänkin työntämällä menemään parturiin. Siistittiin hänen hiuksiaan kun minä ne kiireessä lähtiessä leikkasin ja ne oli ihan vinot ja huonosti leikatun näköiset.

Illalla päivätorkkujen jälkeen käveltiin vielä lähtijäisiksi  ihan kulmilla ja löydettiin oikein kahvihifistelijöiden taivas. Siinä oli oma listansa kahveille ja se olikin monta sivua.
Paikka oli pieni ja puusta tehty ja joka seinällä ja pöydillä pörröisiä lampaita ja kynttilöitä. Juupa juu, turvallista kuin mikä. Minä sain elämäni kauneimman kaakaon. ≈

Isäntä taas sai tavallisen peruskahvinsa Iittalan isosta mukista joita hän Suomessa ollessa inhoaa eikä suostu käyttämään niitä kotona ollenkaan. Että osuikin.      Buahahaaa

Jouluuaatona Broadwayllä, nyt vuorostaan mekin

Eipä ole kummoista tämä joulumeininki täällä

Televiso-ohjelmat alkaa pikkuhiljaa kyllästyttämään tai sitten meidän hotellissa on rajoitettu valikoima kavavia. Noi ei vaiskaan, kanavia on 52 kpl, mutta me katsellaan vain uutisia ja paria muuta . Muuten tulee pelkkää saippuasarjaa, katastrofiuutisia New Yorkista ja urheilua.

Täällä on leffakanava jossa tulee JOKA PÄIVÄ moneen kertaan Yksin Kotona ja Joulupukki leffa. Toisaalta jännä katsoo niitä koska ne on tosiaan tehty tässä huudeilla.

Tämän päivä agenda- toimistokielellä sanottuna - on mennä syömään reissun ekat kunnon pihvit ja sitten Kiinakaupunkiin hierontaan.

Aamu menikin facebuukissa joulutervehdyksissä . Katselitiin kun ulkona sataa soikonaan, pilvenpiirtäjät ovat ihan sumussa ja alhaalta viemäreistä tunkee höyryä. Siis todellakin märkää, metroihinkin tulvii vettä, lienee normaalia täällä.

Mentiin sinisellä C-metrolla joka lähtee hotellin alakerrasta 9th/14 kadulle( kaikki kadut merkitään täällä numeroina, todella selkeää ja hahmottaa heti numeroiden ja Itä/Länsimerkintöjen kautta missä päin ollaan) taas Chelseaan päin.

Eilen oltiin täällä Chelsea Marketissa sisällä High Line kävelyn jälkeen. Oli tosi makee paikka. 

Vanhaan tehdashalliin on rakennettu pieniä putiikkeja, take away paikkoja ja perusravintoloita. Tosi rento meno eikä ollenkaan niin hienosteleva kuin nämä eliittiruokakaupat

On se vaan kätevää tämä Internetin ihmeellinen maailma. Ajateltiin mennä ensin TGI Fridaysiin kun se on legendaarinen mutta sitten luin arvosteluja siitä tässä lähellä, niin haukkuivat mokomat sen netissä ihan lyttyyn. Ei sit haluttu mennä sinne.

Kyselin sitten koneelta mikä olisi hyvä pihvipaikka ja hetihän kone antoi hyviä vastauksia ja kulkuohjeetkin. Varasin OnLinenä pöydänkin noin vain suit sait ja olipas sitten hyvä ja tunnelmallinen ravintola. 

Tarjoilijat olivat vaan isoja tummia sisilialaisen näköisiä tuimia miehiä. Ne vähän pelotti mua

Tilasin sitten tälläisen Jättipihvin ja tarjoilija sitten tuli yhtäkkiä viereen ja karjahti että" Tiesitkö että tilasin juuri ehdottomasti parhaimmin steikin eli pihvin". 

Minä siinä sitten suomalaisen ujosti nyökkäilin ja isäntää nauratti kun se tilata pätkäytti myös ison pihvin mutta lisäkkeeksi perunoiden tilalta pekonia. Mä sain onneksi tuoretta parsaa joka on täällä vihreitten papujen ja pinaatin kanssa  hyvin suosittu lisäke.

Joulukinkkuhan se olisi parasta mutta kyllä tää nyt kakkoseksi kelpasi.

Ihmeen vähän täällä metroissa on taideteoksia kun vertaa esimerkiksi kotoiseen naapuriimme, Ruotsiin. 

Löydettiin kuitenkin tälläinen "tissityttö", hän olikin Ekin mieleen.

 Tämmönen Roope Ankka nökötti toisella puolella

Samalla metroasemalla oli muutenkin hieno meininki. Keskustammassa tunneleissa on ollut useita tosi hienoaj esiintyjiä, yleensä oopperaa laulavia miehiä tai soittajia.Usein he ovat vain olleet jotenkin vammaisia,niin en ole kehdannut sitten kuvata vaikka rahaa olenkin laittanut.

Tässä asemalla 14 Th svingas niin mahottomasti, koko väki hytkyi. Heillä oli syntikat mukana ja rytmikoneet ja kaksi torvettia ja upeeta musiikkia soittivat. 

Harmi ettäolivat junaradan toisella puolella, en päässyt laittamaan rahaa heille.

Sateelta pelastauduttiin sitten JS Spaahan tuohon naapuriin. Tämä oli joululahja toinen toisillemme, koska tavaraa emme voi ostella .

Jo oli väkee ja hyörinää. Oli meksikaania, thai-porukkaa, korealaisia. He kyselivät tietty Suomesta ja ihmettelivät kun kerroin millaista Röllilässä on , esim. kuinka iso tontti on ja miten vähän naapureita. Ja sen että isolla osalla mökillä on vielä järvikin, paitsi meillä.

Luulivat että vain tosi rikkailla on mahdollisuus asua  maalla ja metsässä. Ihmettelivät kun kerroin että usein maaseudulla tienataan vähiten ja kulutetaan vähiten. Et maaseudun väki Suomessa ei todellakaan ole rikasta, päinvastoin.

No selitä tätä nyt Korean kaverille..

Wannabe-savosta peruskieleen vaihto, mars...yleisön pyynnöstä

Vilkasta ja meluisaa on

Meijän tää hotelli Hilttoni on kaunis kuin kukkanen, tossa tuokin yks horsma on joulukoristeiden seassa sulassa sovussa.

Mutta siitä äänekkyydestä, viime yönä nää päättivät pitää sitte bileet. Aloittivat rumpuharjoituksilla tuossa alakerran paarissa ja mmehän kun asutaan toisessa kerroksessa, niin nää ku alottivat jotain jatsii soittamaan ja reuhoomaan niin yöunethan siinä sit meni. Tyyny ja lattia täris kun vuorotellen veettii torvettii, rumpuu ja välii ulistii ku ois koiraa hännästä vedetty.
Kyllä otti pattiin, täytyy sanoo.

Onneks sitä metakkaa oli vaan yks yö, muuten sit vaan poliisiautot ulvottaa tossa ikkunan alla ja autot ajaa yöt läpeensä

Aamusella evään jälkeen päätettiin lähtee aamulenkille ja suunnattiin kiinakaupunkiin elikkäs Chinatowniin. Sepä oliki pienen pien alue tossa ihan vieressä. Pientä autotalli putiikkia oli vieri vieressä ja sitten kaikkii Sun Mai Jen Pai ja Hui- ravintolaa.

Siellä roikkukin sitte ikkunoissa paistettuja ankkoja kauloistaan. Minä olisinkin halunnut sinne heti mennä Pekinkin ankkaa syömään mut enhän minä voinut kun olin just syönyt aaamullisen.

Sinne mä kyllä vielä tuon ukkoin raahaan.

Vaan olipa sitten kadutkin täynnään pelkästään pikkusia kovaäänisiä kiinalaisia jotka meitä sitten hihasta nykivät ostamaan" aitoja "kelloja, pipoja  ja laukkuja. Tuli ihan Tallinna markkinat mieleen, eipä se tavara sen kummempaa ollut ja kovia olivatkin säkättämään..

Minnuu naurattaa kun täällä joka nurkalla on näitä Psyykkiksii. Siinä on ilmoitus ikkunassa ja heillä onkin sitten ikkunan takana pienen pieni huone jossa  tuoli ja pöytä ja siitä he sitten kämmenestä katsomalla ennustavat sulle mitä haluut. Voe elämän kevät, mut pisnes on pisnestä..minkäs teet.

Ilotyttö kaduille kun ei onneks olla eksytty, todennäköisesti yöllä myöhään heitäkin näkyy täällä mut silloinhan me jo nukutaan jalat rättipoikki huoneessa.

Love me tender, love me sweet... Tästä tuli hyvä mieli. Siellä keskellä resuista Kiina aluetta luki tämä seinässä. Jokainen tarvitsee rakkautta, kiinalainenkin Nyy Jorkissa.

Tässä kaksi salaista agenttia Radio City Hallin Joulu Spektaakkelissa. Piti laiittaa 3 D lasit päähän ja huimaa olikin se meno. Toi nykyajan tekniikka ja sitte vielä Broadwaylla, ei voi kuin haukkoa henkeään.

 Ensinnäkin Eki tykkäs kun 50 nuorta naista , The Rockettes( Ihan käsite Jenekissä, eikä muuten ollut sitten yhtään tummaihoista tansijaa joukossa ???) heittelivät holtittomasti sääriään ja olivan niin upeita. 

Oli laulajia, tanssijoita, lapsia, Joulupukki, Jeesus-lapsi seimineen, henkeäsalpaavan upeita valoefektejä ja illuusioita. Ja samalla niin kamlan pateettista, sokeroitua ja ylimakeaa. Mut hei, kerrankos sitä elämässä. Oli se sen verran upee kokemus että tänne haluaisin oman äitini ja isäni tuoda.

Tänään tiistaina päivä olikin pitkästä lämpimämpi. Lämpöasteita 7 plussalla eikä tuullut sitä hyytävää Atlantin tuulta. Hienoa sumua pukkas mutta se oli miellyttävää. Mulla tänää vaikea ja haikea päivä. Aamu meni itkeskellessä ja koti-ikävä on kova. Ehdotin Ekille jo kotiin lähtöäkin.

 Joulu on vaikeaa aikaa olla erossa läheisitään, kaipaan lapsiani Mapea, Jiriä ja Roosaa niin kovasti. Aiemmin joku heistä on ollut läsnä jouluaikaan. Nyt täällä on vaan 1,8 miljoonaa vierasta.

Isäntä päätti minua piristää ja lupasi lähteä kävelylle High Linelle , jota olinkin jo ehdotellut, mutta on ollut liian kylmä. High Line on Länsi Chelsean kaupungin osassa muutaman km päässä oleva teollisuus alue, jottain rautateollisuutta siellä on ollut. 

Siellä on yläilmoissa kulkenut teollisuusrautatie ja siitä on nyt muutama vuosi sitten arkkitehdit suunnitelleet sellaisen ylhäällä kulkevat puistopolun, parin km mittaisen puistikko keitaan keskelle teollisuus halleja.
Tää alue on nyt tän hetken kuuminta hottia asumisessa, oikeen hipsteri seutua. Asunnot maksaa vain noin 2-25 miljoonaa taalaa per kämppä. Huhheijaa, sanotaan et täällä sais 5-8 miljoonalla kivan kaksion. En ees osais arvailla mitä vuokrat täällä on.

Tää kuva on sieltä High Lineltä. Ihan pieni alue ja olivat purkaneet siitä jonkun romiskon ja siinä he aloittivat taas uutta hotellia rakentamaan. On niin mahottoman raa an näköistä duunia ja vaikeakulkuista. Ei käy kateeks kyllä ilmastointi miehiä täällä kun joutuvat näihin pilvenpiirtäjiin asentelemaan koneita...

ei käy kateeks kyllä ikkunanpesijöitäkään
 

Mie oun iha kylymissäin vaikka pitkät alushousut ostinnii

Mie tuas laitan näit kuvvii jotta mie jottain sit vanahakkii muistasi

 Myö mäntii meijän ommoon hotellii lounaale ja mie näläkäsenä sitte tilasin pulled porkkii eli nyhtöpossu purkerin ja sain sitte kolome tällästä pienen pientä purkerrii. Niinko oli Barbile tehty, nii ol minikokoset. 

Miehä mäninkii tän jäläkee Staarpakkii ja tempasi kuakaon ja hyvänlaase pullanköllykän, ku olinnii nälissäi.

 Tiä onnii mukavan näkönen tiä meijän hotellin oma paari muutennii. Isäntä tuas syöjä loiskutti niitä iänikussii nakkojaan. Nyt olikkii nakkot mustii ja punassii, sannoisin et omituisii olivat.

 Ukolla posket punotti ja minnuu naurattel. Ol meinaa tuas nii jättikokoke häne annokses ja miulla nii pien. Tasan ei käyp onnen lahjat.

 Täsä onnii oikee speet park. Sinne vuan törräyttävät hissilä aatot. Noppeesti, noppeesti. Kiirus on kova ja tilloo on nii vähä.Myö vuan ihimeteltiin että missäköhä järjestyksessä hyö tulloot alaskii.

 Tällässii rumiskoja portaakooja hyö rakentaat tiälä , ainakkii vanahempii tallouksii. Ovat kuulemma pelastanneet tuhanssii ihmissii tällä keino. Hieno assii tiääki.

Tiä on se suru alue keskelä Manhattannii

Tää onnii tän matkantejon yks surullinen ossuus. Sehä o tiä Wtc-alue el se mihi ne hullut työntäytysivätten lentokonneilla päin niitä kahta tornnii. 

Tällästä issoo muistomerkkii hyö rakantavat  nyt kovvoo vauhtia, mutta täytyy sannoo, että vaik ol palajo väkkee tuola muistoaluellaa, ol väk hilijjoo ja vakavoo nuamaa näkkyi.

Sanoisin että huonot oli vipat alueella

 Kylä rakennusmies on aena miesten mies on se sitte Suomesa tahi Ameriikassa. Kommeita poikkii.

Isäntä halus posseerata se yhe WTC- tornin paekalla. hyö olliit rakentanneet siihe iso montu joho män vettä ja kaakkien kuolleitte nimet siihe marmor reunnaa.. Kyl minnuu ja Ekkii surulliseks vet tiä asija.

 Tiä North Pole eli Pohjoisnapa torni ol vaa nii kommee, mie meinasi selällein kuatuu ku mie sitä kuvasin.

Vuan löytyyhä sitä kaikkee kivvaaki

 Tän yhteisöölise suru ja ahdistuksen jäläkee minnuu jo tiä sammakko kovast naurattel. Hää nurkas kökötti onnellisena kärpäne kiälellää. Nii söpö jotta.

Tää minnuu naaratti kanssa...amissi kaappa. Voeha ihmise miäl. Ei ou miula uaavistuttakaa mikähä se mahtoo olla. Eilen isäntä löys kaapan jossa luk jottaa Liquirier ja myöhä tulkittii se viinakaapaksi. Hiä meinas jotta wiskii pittäis suaha. Vuan sielä mittää wiskii myytyy. Hö!

Merkkivarkkulota ja typerrii kenkkii jokka makso jokkainen yl 400 eurroo pari. Myö lähettii äkkii poies ettei miun ois alkana kenkkii tehä miel.Ei suatu wiskii , ei.

 Tässä o meijä nuapurin uamupalapaekka. Vällii myös syyvään vuan huonneessa jottai ku meillä on tässä kahavinkeiti, jiäkuappi ja mikrokkii.  Sit tuas vällii ryykästää puaarii. Hyvinnii terveellistä evästä myyvät tästä nykyaakasesta hipster-puarista.

 Nyt olkii 4 atventtisunnuntai ja myös sitten mäntiin Myöhempie Aikoje Pyhie el Mormoonijen kirkkoo. Joha se olkii niin erilaista kui Suomen Mormoon kirkosa.. Myö lauloo loikuutettiin montakkii kertoo ja hyö kertoit joulumuistoijjaa Jiesuksesta ja Taivvaan Isästäkkii ja sitte hyö soittiit ja lauloit. 

Ilosta ol meininki.

Parasta kyl olt kun joku varmaa vilippiini tyttö mänt ettee ja rommautti ukulelen kääntiin ja mukavast soit ja laulo.Melekosen eksoottista näin juntile ihimiselle kuin mie oun.

Senhän jäläkeen myös tuas kylymässä viimasa käveltiin ja ehittii Ekin nettisivuloilta ponkaama Suommalaine Kaunneemat Joolulaalut ...siis evankeli-luterilaane kirkko. Löyvettiihä myös se lopuiltannii mutta selevis jotta katu ossoite oikkee vuan kaapunki viärä. Olis pitänä olla Vassinktonissa.

Voe meittii. Ny sitte jottain joolujumalanpalavelusta lykkeevät tuutista 25 päevä tiälä St Jonnin kirkosa , Kristoopperin metro vieresä.
Suaha nähä mennäänkö. Vähä harmitelttii ku ei suommalaissii joolulaaluja pisästykkää laalammaa.

Ameriikkalaane se ossoo ruokoo myyvä

 Tiällä niä hienosto ruokakaapat onnii nii hienoja että Stokkan deli on kalapea huamu näihe rinnalla.

Niä tosijaannii näkkööt vaivoo ku laittavat juustoijja, hetelmii ja vihanneksii essiin. Mie en ou ikinä nähänynnä näin hiensoti essiinlaitettua tavarroo eikä ou Ekikkää vaekka entine K-kaappias onnii. Ja valamista kuumoo terveellistä kunnon ruokoo sua kerree nii palajo ko sielu sietee ja kukkaro kestee sellasista itsepalavelutiskeistä. 

 Kaik on nii teik ö veitä nii teik ö veitä. Hedelmät ja marjat sua yhtee pakattuna, pilkottuna ja iha tuorreena ja hyvä makusena. Ja pakkauksettii osooo olla valtaavvii niinko kuvasta näkkyy.

Tämmöne kutale meittii vastapiätä hotehuonneen ikkunasta kahtoo. Jotta otaha lökkänä lissee kokista. 

Sammaa aikoo ku metrosta tultii nii siinä kaks laetapuole kulkijjaa makkoili vuatteissii kiäriytyneenä ulukona kylymässä ja viimassa semmose höyryaukon piällä. Saivat siitä lämmintä. 

Yks ol laittana sormikkaat varpaissii ja nukku kenkiesä piällä ettei niitäkkii pöllittäis. Halapa virkipullo kaenalossa pötkötti ukko raeska. 

Hyö nukkuut turisti alueilla päevälä ihmiste seassa, sille ei piäse möröt ja muut pahalaiset heitä kiusoomaan ja voepa joku turisti vielä nakata lantinkii. 

Miun syvämelle vuan niä laitapuolet ihmise ja kerjäläiset nii ottoo. Joolu o antamise aikoo.

Vieressä kurmee deli ruokoo pullollaa ja kavulla kaveri riäsyissä iliman kottii. ja metrossa keikkuvat tummat poijjaat nii pöllyissää ettei hyö tienneet muaaliman mänöst mittään. Jonku äitin poikkii hyökkii.

Voe tätä muaalimmoo.


Että hou hou vuan