Matkasuunnitelmat vuan etennöö

Valloo pimmeytee

Tarvikkehe ostoo

Miun ystävväi Isosuu miule tohkeissa alakuviikosta soittoo pätkäytti et kuuleha sie. Nyt kiiree vilikikkaa tulet Volokan alle ja sitte ajammaa etellää päi. Tiälä pukkoo Hoppi Hallisa kovvoo tarjoomusta. Myö yhesä Isosuun kansa sitte sinne kiireen piällä matkustammaa ja vielä muamonki kyöräsin mukkaan. No löysinhä mie justiisa kaikkee tarpeellista.

Mie ostoo hujjauti par halapoo tarjjous untuvtopptakkii jokka suapi nii piänee tillaa jotta taskuu mahtuu. Ja piälle sitte silikkiset makkuupussit ja piänet tyynyt, mennee kynäpennaalin kokoisee tillaa.

Mie uattelin(oun taitana eläviä kuvia liikoo vahata), jotta jospa siellä motelliloissa vaikka torakoita ja lutteita elelis. Mie ravistasi vuan ne öttiäise sitte liukkaasta pussista poies oven suusa ulos lähteissä.Tiä ois ny viimesin seleviytymis suunnitelma riäpäle.

Ehkä sitä o vanahemmite tullunna vähä krantuksi. Nuorempana nukuttii  Interraililoilla vessannii lattijoilla kenkärähjä piän alusena eikä hykkieenija asijoota miätitty ollenkaa.

Kaakenmuaaliman mukavvii kavereita

Tärkeetä onnii nuo kaverit , ihaha niit onnii ikävä piässy piälle pätkähtämmää.

Mie miun Viheriäpeukalo ystävvää näin ja yönseuttuu pitkin valavottii ja muaalimmaa parannettii. Päivälä Volokalla kukkassii siirrettii ja Primulan kahvijjoo koristella mojjautettiin. Ol kuulkeepas kaaniita kukkija, tonttuloita ja rusettiloita ja sydämmii, iha semmone joolu henki.Hieno assii, mie sainnii  tuorreen leevä palakaksi. Sittehä myö laittomuuksiiki Viherpeukalo kansa intouvuttii, iha nuapuri virman lehtkuusista käpyoksii pöllitti ja naurettii ku nii hurjjii oltii. Omiks tarpeiks vuan..kiäh, kiäh.

Näin mie ystävväin Kiääpiötäkkii. Hään kansa tuas juttu luisti ja kaikkee paper assiita suatiin hoijettuu poies alta ettei sitte ressii nii pahasti pukkoo tuola reisusa.Hiä minnuu muistikkii ja ol ostana miulle semmose mustan kaunnii liapukkee piälle laitettavks Ameriikassa jos joskus eksyttää paremppii paikkoihi. Tiätäähä hää miut, ku noi vuateassiit ee oo miun parasta ossoomisaluetta ollenkaa.

Illalla myö Aslakkki kunttoutujat tuas kokkoonnuttii ja oikkee mennuu yhessä syöttii. Siin onnii nii mukavvii miehhii ja naissii et mie iha onnen likka ounki ku suan siihe porukkaa kuulluu.

Vuan olkii hyvät evväät ja arvakkaapa ku arkkentiinalaine mussiikkiki vuan raikas ympärilä. Haitar soe haekeesti ja sillee.

Sitä ihan tämmöne metsittyny möki akka vallan voimmaantu, näi nykyaakasest sanottunna.

Tässä lopuksi mie pläjjäytän viälä isännä ottammaa kuvvoo siitä kun meiän iltatätäht Ruusune ja mie nukuttii keskelä päevee  sohvasa eekä meetä mualimman murheet painana.

Iltatähtijjä ja uamuntähtijä näkkyy

Se on joka immeiselä ne omat tähtesä. 

Miulle ne on nuo miun lapset ja lapsenlapset. Viis lasta ja nelejä niihen poikasta. Iha tähtii kaikki omala tavallaan, kaik miun sydämmee tallennettu.
Perjantaana haettiin Volokalla miun nuorimmainen laps Ruusune, se o meijän iltatähtönen. Ja sit tul yks miun aamutähtönenkin,  lapsenlapsi kiharatukkainen Teini-Kaksonen.

Pötyä pöytään sano Urjalan emäntä

Avot, hyöhä on nii valistuneit ja aikkaa seuraavvii neitoloita jotta aina hyö "laihuuttaat" ja hiilareit tutkiivat, ainakkii siinä Hespurkerista tuas poistullessast.
Noo, onneks hyö tietäät et tiälä metässä tarvittaa kunno ruokoo jotta tiellä pyssyyt. Mie laitoin lasaknee ja isäntä muussii ja lihapullii. Mie ostaa hujjautin myös kaakenlaista herkkua ja juottavvaa ja siinäpä nuo syyä nassauttivat kaik evväät suihisa eiväkkä onneks muistanneet ollenkaa et niisä ois ollunna niitä pahoja hiilareita. Evvääks asti kelepasi kouluviikolle. Se o hyvä se, ei ny iha mahottomuuksii sua mennä.
Elämähän on kuitennii tehty jotta meilä olisi ilo, sanotaan Isossakin Kirjasa.

Jaksaa, jaksaa

Myöhä sitten näitten naistealakuje kanssa työntäyvyttiin tietyst soppailemmaan tuonne kulumille Tokmannii, sielä niitä joulvalotähtijä tutkittii mut eihä meille kelvana mokomat hapristukset.

Tiä Ruusunen sai ajjoo Volokalla pimmeessä lumsatteesa ja liukkaala, kyl hänt pelottiiki aluks. Vuan kyllä se siitä sitte suttautu. Sellasta se tiä mualla on ja peurojakkii sua koko aja vahata ette ne hyökkee piälle.

Iltasella mie vein tytöt tutustummaa paikallissee kuntourheilukeskuksee. Juu, sehän o tuo hauttaustoimiston ja suaramyynni kellartila. Ei oo suihkuu ja vessakkii löytyy kun kovasti ehtii yläkerrasta. Ei ou iha hianommast piäst mut asiajansa ajjoo. Myö oltiinki Ruususe kansa ihan Kissi Vähähiilareita ja vua piiskattii Teini-Kaksosta jumppoomaan. Jaksaa, jaksaa, kyykkyy, kyykkyy ja Ruusune säet jotta No Pain , No Gain. Et semmossii punttisal hirmuja myö ollaa.

Teini-Kaksonen ot aluks vähä lunkisti mutta kylä silä posket lopuks punotti nii somasti.

Isäntä olt kotona lämmittänt saanan ja sehän tul tälleesti hyvä päevä näinkkii.

Isännän touhuu

Ukko huus lauavantai ehtoona että tulukeeha kahtommaa, mie oun tehenä iha ite oman kynttilä. Jottain purkkii ja tököttii se ol värkännä ja törkännä liepuska sen tekemääsä metallisee jättilyhtyy. Noo, olikoha ainetta vähä liikkoo, ku metrin roihut löi lyhystä ulos ja mie luulin et se kohta räjähtääpi.Ei riitä tälle ukolle tavalliset lyhyt eikä jätkänkynttilät ei.

Mie jo vähä ihmettelinnii, et mitte se ukkoraiska tua touhuvvaa kaik ehtoot tallisansa. Sehä ol kytkenä sinne antenni ja laettanu telekan. Siel o nahkatuollii, reteoo, jiäkuappia, salakuappija, on puntteja, penkkii ja polkupyörree. Ee oo ihime että ukko sielä viihtyy. Nyt se laitto mulle dvd laitteennii ja sano jotta siehä voet lökkänä tulla tänne miun kanssa jumppoomaa. Mie kahtelen ja sie jumppoot. Höh.

Tännää mie aijonnii kokkeilla tsumpoo ja polokee pyöree. Ai nii ja sitte mie lähe tohon IteaParkkii, jos hyö myisivät paremppii tähtilöitä siälä.Mie kahon samalla jos löytyis Ameriikkaan sopiva laukkuukkii samala.

Marrasaekoo ja laihuttamispyrkimuksii hyvinnii

Näläkää vai mieltekkoo, siinäpä kysymys

Tässähä se Röllilä Ruusu aamutuimmaa miättii kiperrää kysymmystä. Söisinkö mie laihutuspussikeiton vae ruisleipee.
Mie päävyin pussikeittoon kun äiteen kuapista ei löytynykkää leipee.Heleppo nakki, vaikka nakkii en löytänykkää.

Nii, tähä matkateon suunnittelluun kuulluu olennaisesti tiä naasten ikkuisuuskysymys, pittää laihuttaa.
Mie aattelin ottoo tähän oikkee tragedian.
Mie jumppoon, käyn punttisaliloilla par kertoo viikoss ja uija lätkyttelen kerran viikkoo ja sitten kävellä huitelen tuossa savisella tiellä melekeen joka päevä tuon 2 aivosoluisen koiran kanssa. Vuan eehän tuo liikunta minnuu mihinkkää laihuta, antaapaha vuan tekemistä ja kroppiin paremman tunteen.
Ei silleen kierrä, viännä eikä ahista kun jaksoo lähtee liikkeelle tiältä nii hyvinnii pehmosesta ja mukavasta itulauatikosta.

Nii ja trategijjaan kuuluu tän ruuan alituune vahtimine.Että mie sitä vahinnii, voe mahoto.
Alvariinsa syyvään pussikeittoo, vällii roteiinnii ja kaikekarvassii vihanneksii.
Vuan onha täs ny ollu jottain tehhooki, oha miult lähtenä nuita vaivala ja hyvällä suklaalla hankittuja kiloja ny sitte yl 10 killoo.Sinne mänt.
Ragedia siis toimmii ja par kolme pittäis viälä enne lähtöö jiähä tänne Röllillää.

Tässä yks kuva trategiasta

Matkan tekkoon tiä staregia liittyy silleesti, jotta mie oon alakana kokkeileen erilaissii vuatteita, mitä mie aijon ottoo mukkaan. Nyy Jorkissa on kuulemma tullunna 1,5 metrii lunta, joten otanko mie lumkengät mukkaa ja karvatollukkaat. Tyttärein Matkaleena ehrotti, jotta ota talvvuatteet ja ostoo rötkäyte jottain rättijä sitte sieltä lämpimästä Ameriikan kohasta. Ei vuan huono neuvo tuokkaa.
Tarkoitus olis kuitennii jotta yhellä laukula selvviis kolome kuukautta, niin ohan siinä naisihimisellä miettimistä. Niinkus hyvin tiijätte.


Tässä lopuksi viälä yks kuva miusta ja 2 aivosoluista koiruuvesta kun myö huivin alla istuttii ja isäntää kylymässä Volokassa outettii. Hää lähti Valakeekoskella asijjoittaa hoittaa ja  otti avvaimet mukkaasa. Sano miulle että menehän lökkänä lenkille ja liikuttele lihojas sillä aikoo nii lämpenet. Myö vuan istuttii koirruuven kansa autossa ja kuunneltii Jaajjoo ja Annii ja mittää liikuttu. Kiäh, kiäh.

Jos mieles tyhjennöö,älä unneuta katkasta iäntä

Tervehhyksii ny vuan tiältä peräkylältä.

Pimmeetä tiälä mehässä on kuin kellarissa ikkään, vuan miepä keksinnii laittoo jouluvalot ja sittte laetoinnii kerrala enemmännii.

Mie laitoin sammaan aekkoo kaks joulukuustakkii, yhen käin salloo kuatamassa tien reunast postluatikoihen viärestä, eipä nua nuapurit mitteen huomoo. Kuusiva tiällä riittää ja närreikköä.

Miulla on ny tähttii ikkunoisa ja lyhtylöitä ympäriinsä. Kyllä kelepoo. Isäntä tuppoo vuan tuskaelemmaan ja nuama rutussa ärvöttämmää, ku se joutuu tekkeen koko aja miulle uussii sähkövirittelyksii.

Mie oun nyt tehnä sen pelottavan Esta-lomakkeenriepulan sinne Amerikkaan ja mie jo uattelin et ko ne siinäi nii kovast uhittelloo, ettet sie akkaraiska sinne piäsekkää jos jotennii pölöhö tae hönö out. Jännitti niin vuan perusteellisesti, et huomookohan ne miun  monet parksakot.Vuan mänihä ne lomakkeettii lopulta läp ja jonkun sorti lupa o ny hyllysä passin viäress.

Metitaatijjoo

Täs männä viikolla mie ajelin Imatra kyllee ja siälä mie mänin pötköttellee ja metitaatioimmaa semmossee maintvulnessii. Ryhmäsä ähisteltiin, mualimmoita miettittii ja kovast myö hengiteltii.
Mie hengitin nii kovvoo ko miun miälen tyhjen, jotta hyö minnuu potkimmaa rupesivat ja sannoo paukaattivat, että elä lökkänä kuorsoo nii kovasti, meit ruppee muute nii kovast naurattammaa. Ei tyhjene miel. Mie tunkesin tyyny kuluman suuhun sortiinoks ja joha myö sitte kaik piästii miälenrauhhaa.
Jalakoo nosteltii ja jotain ne rakkauvestakkii puhhuit. Mie en sitäkkää mittää tiiä ku nukuin sen osion.

Kuitennii miel virkistynneenä parin päevän piästä ajelin Volokalla kottiin( eksyin pimmeessä ja lumsatteessa jonneki Hauhole ja Tyrvännöle, mie en tajjuu mite, mut piäsinhän mie kottii kun muisti et miullaha on se naviakaattor. Se miut kottii neuvo pimmeestä ja lumsatteesta)

Ny alakaa Röllilän emäntä olla iha täpinöissää

Siivet selekään sain